KU2: kuutio

Kuutio

   Koko kurssin ajan teimme "kuutiota", omaa huonetta. Suunnittelimme sille seinämaalaukset, huonekalun, ikkunan, sisustuksen ja ikkunan näkymän. Työ kokonaisuudessaan oli mielestäni hauska ja hyvin suunniteltu, ja nautin sen tekemisestä, kiitokset harjottelijoille. :)
  Ihan ensimmäiseksi meidän piti tietenkin rakentaa kuutio. Se tehtiin paksusta pahvista mattoveitsen ja liiman sekä, minun tapauksessani, teipillä (oli hieman ongelmia liiman pysymisessä). Seuraava etappi oli suunnitella ainakin yhdelle seinälle tuleva seinämaalaus. No, innostuin sitten siihen malliin että suunnittelin kaikki seinät ja vielä katonkin. Suunnitelmat elivät koko ajan tehdessä, mutta kurssin lopuksi olin kuitenkin kaikki ehtinyt maalata.
   Halusin tehdä kuutiosta mahdollisimman

omannäköiseni. Seinämaalauksista kuvastuu siksi omat kiinnostuksen kohteeni.
   Katossa on kuva avaruudesta, koska alon kiinnostunut niin astrologiasta kuin astronomiasta. Omistan kaukoputken ja opettelen tähtikuvoita, ja valokuvaan mielelläni taivasta. Lisäksi olen kuuhullu, joka näkyy myös toisessa seinämaalauksessa.

   Takaseinässä on itämainen JingJang-merkki. Minua on kuvailtu tasapainoiseksi ihmiseksi ja olen itsekin sitä mieltä. Myös judo-harrastukseni tuo elämänhallintakeinoja, ja koulumenestyksestäni voi nähdä, että vaikka

olen kilpaharrastaja, hoidan myös kouluni.

   Oikeanpuoleisella seinällä oleva öinen maisema kuvaa Suomea kotimaana. Ulvova susi symboloi kaipuuta takaisin pakkaseen ja hankien keskelle, missä ikinä olenkin menossa.
   Vasemmalla seinällä on ulkoseinää kuvaava valkoinen seinä, jossa kiipeilee köynnöskasvi. Se kuvaa matkailuintoani, ja tein ikkunan juuri tälle seinälle, koska yhdessä seinämaalauksen kanssa se kuvaa haluani nähdä maailmaa. Seinä on tarkoitettu kuuluvan jonnekkin lämpimään maahan, kuten vaikka Espanjaan, ja se on tarkoituksella sijoitettu vastapuolelle kuutiota verrattuna susikuvaan.

   Nämä kuvat ovat näkymä ikkunasta. Näkymä on tulevaisuuden kuva, ja se on tavallaan yhdistynyt ikkunaseinän maalaukseen, koska se on Espanjan rannikolta. Tulevaisuuteen se liitty siksi, että tiedän perheeni suunnittelevan matkaa ensi keväälle, ja odotan sitä jo innolla.
   Työ on tehty aluksi lyijykynällä. Sen päälle on maalattu vesiväreillä hennosti väriä ja lopuksi joitakin viivoja on tummennettu musteella.

 Työtä tehdessä oli tarkoitus keskittyä perspektiivin luomiseen. Itse käytin yhtä pakopistettä ja väriperspektiiviä.

   Tehtävänämme oli myös suunnitella
kuutioomme oma huonekalu, tällä kertaa tuoli. Ajatukseni heräsi heti: haluaisin ison, muhkean löhöilynojatuolin, johon on mukava käpertyä lukemaan tai katsomaan televisiota. Halusin tehdä tuolista mahdollisimman aidon, joten rakensin sen runkoa ja "jousitusta" myöten. (Rautalangan uppoaminen sormeen sattuu muuten aika paljon, näin välikommenttina.) Hieman haastetta se tuotti, mutta sain sen lopulta pysymään kasassa. Kuumaliimaa kyllä siihen upposi aika paljon.
  Verhoiluksi valitsin sinisen, koska se on lempivärini ja rauhoittava väri. Oma tämänetkinen on sininen, joten se oli jotenkin tuttu ja helppo vaihtoehto.

    Huonetta sisustaessa käytin useamman tunnin lattian tekemiseen. Käytin pitkiä puutikkuja saadakseni aikaan paneloinnin. Hirveällä kiireellä tehtynä ja kuumaliiman kanssa hosuessa siitä tuli hieman epäsäännöllinen ja hassun näköinen, mutta muuttujat huomioon ottaen hyvää jälkeä. Kaukaa katsottuna se näyttää mielestäni hyvältä.
   Alunperin aioin tehdä huoneestakin sinisen, mutta muutin mieltäni, koska silloin siitä olisi tullut liian yksivärinen. Hetken mietittyäni päädyin violettiin seinään. Väriä sekoittaessani olin kyllä hieman huolissani, kuinka hyvin sininen tuoli sopii violetinsävyiseen huoneeseen, mutta ajattelin sen olevan ihan hyvä, ovathan ne kuitenkin rinnakkaisia värejä.
   Ja itse asiassa olen erittäin tyytyväinen värivaihteluun. Tuoli erottuu hyvin vaaleampana tummaa seinää vasten. Myös lisäämäni yksityiskohdat lisäävät mukavasti kontrastia. Seinän väri toistuu ikkunaverhoissa ja tuolin matossa. Tyynyt, kukka ikkunakka ja kukkapurkin alusliina syntyivät, kun minulla oli ylimääräistä aikaa. Pullonkorkki takanurkassa on olevinaan pieni tynnyri. Se on minun ja ystävieni välinen vitsi, jonka olemme omaksuneet katsottuamme nettigameri PewDiePien videoita. Hänellä on tapana huuta kovaan ääneen "BARRELS!!!" aina kun hän näkee tynnyreitä.
   Halusin huoneeseen myös lampun, mutta jotkut olivat jo tehneet jalkalamppuja, joten halusin kehitellä jotain omaa. Löysin kotoa paketeissa käytettäviä pehmustestyrokseja ja keksin sen. Maalasin styroksit fosforimaalilla, joten ne loisavat (toivottavasti) valoa.
   Kirjahylly oli myös täysin extempore idea. Halusin saada huoneeseen jotain kuvaamaan lukuharrastuksiani, mutta minulla ei ollut aiaa alkaa rakentaa irtonaista kirjahyllyä. Sitten muistin suoraan seinään kiinnitettävät hyllyt, ja löydettyäni sopivan puupalan löin sen liimalla kiinni seinään. Spontaanin idean huomaa muunmuassa siitä, että hylly on hieman kallellaan vasemmalle. Toisaalta, ei kaiken tarvitse aina olla niin tarkkaa.
   Viimeisellä tunnilla minulla oli lähinnä kuution tuijottelua, joten aikani kuluksi lisäsin huoneeseen vielä yhden yksityiskohdan. Olen kiinnostunut monista eri tieteistä, ja luonnontieteet ovat lähellä sydäntä. Lisäksi pidän paljon erilaisista "Elämän pieniä viisauksia" -laushduksista. Siispä lisäsin neljä lausahdusta huoneeseeni.

   Ikkunan päällä lukee teksti "Enjoying life isn't harder than enjoying moments of happiness" eli "Nauttiminen elämästä ei ole vaikeampaa kuin nauttiminen onnellisuuden hetkistä." Se on oma elämänasenteeni. Olen muutama vuosi sitten päättänyt ottaa positiivisen asenteen elämään, tuli mitä tuli, ja olen huomannut olevani onnellisempi kuin aiemmin, jolloin murehdin milloin mitäkin.

   Seuraavat kolme ovat kaikki Einsteinin lausahduksia, jotka osuvat mielestäni naulan kantaan. Lamppujen välissä on teksti "The most important thing is not to stop questioning" eli "Tärkeintä on olla lopettamatta kyselemistä," mikä on minusta kaiken tiedonhankinnan ja uteliaisuuden perimmäisyys. Kysyvä ei tieltä eksy, kuten sanonta kuuluu.

   Ikkunan viereinen teksti "Reality is merely an illusion, albeit a very presistent one" eli "Todellisuus on vain harha, vaikkakin hyvin sitkeä harha" kuvaa mielestäni hyvin sitä, kuinka tietämätön ja tyhmä ihminen voi olla. Mistä voimme tietää, että olemassaolomme ei ole jonkin illuusion tulosta? Me vain luulemme sitä todellisuudeksi, mutta loppujen
lopuksi voisi kysyä: Mitä on todellisuus?

   Oikeanpuoleisen lampun alapuolella oleva teksti "Imiginaion is ore important than knowledge" eli "Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto" on mielestäni yksi merityksellisimmistä lausahduksista, joita olen kuullut, koska järkevyyden lisäksi sen voi todistaa. Ilma mielikuvitusta ei oli mitään, mitä voisi tietää, koska ilman mielikuvitusta ei voi oppia tietämään mitään. Jos Einsteinillä ei olisi ollut mielikuvitusta, kukaan ei koskaan ehkä olisi kuullut suhteellisuusteoriasta saati tuntisi tätä älykkyyden ruumiillistumaa.

   Mielestäni onnistuin "Kuutio"-työssäni hyvin. Sain kaiken valmiiksi ajoissa, ja tiukasta aikataulusta huolimatta sain rakennettua siihen paljon yksityiskohtia ja tein tarkkaa työtä. Seinätekstit olisi tietenkin voinut tehdä hienomminkin, mutta mustekynä, hankala työasento ja rosoinen maalipinta hankaloittivat vähän kirjoittamista, joten ne ovat hyvät. Alunperin lampun alapuolella oleva teksti oli tarkoitettu kirjahyllyn alapuolelle kuvaamaan lukemista ja lempigenreäni fantasiaa, mutta muste ei näkynyt tummasta seinästä, joten maalasin sen piiloon ja kirjoitin sen toiseen seinään.
   Kaikkein hauskinta oli mielestäni tehdä tuolia, koska olen aina halunnut koeilla pienoismallien tekemistä. Sekin oli osasyy, miksi tein runkoa niin tarkasti. Pidän näpertelystä. Saa nähdä rakennanko joskus vapaaajalla jatkoa kuutiolleni.